Rakkaudesta yrtteihin

Lempiyrttini vaihtelevat kulloisenkin kokkausinnostukseni mukaan: haluanko tehdä jotain aasialais­tyyppistä ruokaa, vai ovatko vuorossa italialaiset klassikot? Jotkut suosikit pitävät kuitenkin aina pintansa vaikka reseptit ympärillä vaihtuisivatkin.

Korianteri

Paras kaikista. Korianteria joko rakastaa tai vihaa, mutta sen omintakeista makua on turha yrittää piilottaa. Thai-ruoka tai höyryävän kuuma vietnamilainen pho-keitto vaatii ehdottomasti reilun korianterihöystön, samoin intialainen ruoka. Korianteri sopii täydellisesti meksikolaisiin ruokiin. Keittiössäni on lähes aina ikkunalla korianteria. Valkosipulin ja jugurtin kanssa siitä saa hetkessä ihanaa kastiketta, johon voi dipata pitaleipää. Yksinkertaista mutta herkullista! Nyhtöpossun tarjollepano voi olla hankalaa – vaikka maku on taivaallinen, ruoka ei näytä kovin houkuttelevalta tarjoilulautasella. Ripottele possun päälle kourallinen silputtua korianteria ja asia on sillä selvä! Niinkin arkipäiväinen ruokalaji kuin keitetyt porkkanat muuttuu vastustamattomaksi herkuksi kun pyöräytät ne ennen tarjoilua korianterisilpussa.

Lehtipersilja

Ulkonäöltään korianterin sisko, mutta tuoksultaan ja maultaan selvästi erilainen. Lehtipersiljaa ei voi koskaan olla liikaa. Maku on ryhdikäs ja raikas, se täydentää muiden ruoka-aineiden aromeja olematta kuitenkaan liian voimakas. Talvisaikaan yrttien käyttöä on pakko hieman rajoittaa, sillä ne ovat melkoisen hintavia. Omalla ikkunalaudallani täällä pohjoisessa en ole onnistunut pitämään yrttejä hengissä pimeinä talvikuukausina. Onneksi kesä tuo asiaan helpotusta, kun voin kylvää siemenet ulos omaan pikku keittiöpuutarhaani. Jaksan tuskin odottaa, että pääsen kokeilemaan tänä talvena keittokirjasta bongaamaani libanonilaista tabbouleh-reseptiä, johon tulee 7,5 dl silputtua lehtipersiljaa. Se on varmasti ihan parasta!

Kesäaikaan lempparikastikkeeni on chimichurri. Se on juuri sopivan hapokas, upean värinen ja varmaankin kaikkien aikojen helppotekoisin lisäkekastike. Surauta vain sauvasekoittimella reilusti lehtipersiljaa ja korianteria sekaisin valkosipulinkynsien, öljyn ja punaviinietikan kanssa, mausta suolalla ja savupaprikajauheella ja se on siinä!

Tilli

Jossain vaiheessa tilli tuntui tosi tylsältä. Se on perinteinen skandinaavisessa ja slaavilaisessa keittiössä käytetty yrtti. Minulle se on tuttu jo lapsuudesta, varsinkin kalan ja etikkakurkkujen mausteena. Nyt aikuisena on ollut sekä haastavaa että palkitsevaa löytää tämä ihanan aromaattinen yrtti uudestaan. Tilli on huippuhyvää vaikkapa sienikeitossa tai lampaan ja fetajuuston kaverina.

Lipstikka

Ensin se kasvoi puutarhassani miehenmittaiseksi puskaksi. Sitten aloin miettiä mihin sitä voisi käyttää. Lipstikan maku on tosi vahva ja aromaattinen. Perinteisesti sitä on käytetty lihaliemen korvaajana keitoissa. Kokeile kuivata lipstikkaa merisuolahiutaleiden kanssa – tuloksena on ihanan tuoksuvaa sormisuolaa. Voit myös pyöräyttää lehdistä kermaisen keiton. Olen testannut, ja hyvin toimii. Paras lipstikkainnovaationi on kuitenkin lipstikkapesto. Taivaallisen hyvää kasvispastan ja kaikenlaisen grilliruuan lisäkkeenä!

Muut yrtit

Käytän paljon myös basilikaa, minttua, rosmariinia ja timjamia. Rosmariinia ja timjamia käytän uunissa paistettujen perunalohkojen maustamiseen. Timjamin, valkosipulin ja voin pyhä liitto jalostaa kaiken paistinpannussa valmistettavan ruuan, enkä voi kuvitellakaan risottoa ilman timjamia. Rosmariini ja valkosipuli ovat oiva pohja marinadeille. Minttu raikastaa vietnamilaisen salaatin ja viimeistelee aidon mojiton. Basilika on ihanaa yrttiöljyssä ja pestossa. Hapanjuurileipä­viipaleen päällä kypsän tomaatin kera se on kerrassaan vastustamatonta.

Olen viime aikoina alkanut kiinnostua myös villiyrteistä. Vaikka asun kaupungissa, luonto ja metsä ovat lähellä. Villiyrtit ovat tähän saakka saaneet olla minun puolestani rauhassa, mutta lasten saannin myötä olen alkanut miettiä, mitä heille opetan. Mikään ei ole hauskempaa kuin tutkia ja kerätä uusia kasveja loputtoman uteliaiden lasten kanssa, kun voi samalla opettaa heille luonnon kunnioittamista. Ostin vastikään pienen villiyrttikirjan ja aion opetella joka kevät tunnistamaan pari uutta yrttiä. Toistaiseksi tunnistan nokkosen ja voikukan, mutta olen innokas oppimaan. Jos nyt vaikka aluksi opettelisin kirjassa kuvat 75 villiyrttiä…

Kevät on ollut kylmä täällä pohjolassa, mutta ruoho on jo vihreää ja lehdet ovat puhjenneet puihin. Maaperä on kuitenkin vielä melko kylmä, joten keittiöpuutarhani on vielä kylvämättä. Aion kuitenkin kylvää ainakin korianteria, lehtipersiljaa, lipstikkaa, oreganoa, timjamia, rakuunaa ja salviaa. Niin ja tietenkin basilikaa. Luvassa on herkullinen kesä.